Etiikan peruskäsitteitä

• Moraali voidaan erottaa etiikasta. Etiikka on tällöin luonteeltaan laajempi kuin moraali
• Etiikka voidaan käsittää tieteeksi, joka käsittelee moraalia
• Huomaa, että kaikki normit eivät kuulu moraalin piiriin.
  
• Arvo= se, mikä koetaan arvokkaaksi ja tavoiteltavaksi
• Normi= velvoite, sääntö

Etiikan ajatussuunnat

1. Seurausetiikka

• = hyödyn, onnellisuuden ja yhteisen hyvän käsitteille rakentuva etiikka
• Esim. utilitarismi (Toimi niin, että seurauksena on mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman monelle).
• vrt. egoismi, altruismi

2. Velvollisuusetiikka

• (= deontologinen etiikka)
• Esim. Immanuel Kant -> Kategorinen imperatiivi
• Siveellisyyden ydin on velvollisuuden täyttäminen
• Jokaisella ihmisellä on itseisarvo (Kant)
• Toinen ihminen ei saa olla pelkkä välikappale minkään päämäärän saavuttamisessa (Kant)
  (Vrt. Itsemurha, kuolemanrangaistus)
• Yleistä moraalilakia on noudatettava
• Ihminen on lainlaatija itselleen, siis ihmisen moraalinen minä säätää velvollisuudet hänelle itselleen
• Eettisyys ja moraalinen toiminta ovat palkintoja itsessään; palkinto on siinä, että on tehnyt velvollisuutensa

3. Liberaalietiikka

• Vaalii vapauksia ja oikeuksia, yksilöt päättävät omista toimistaan
• Vrt. YK:n ihmisoikeuksien julistus
  • Esim. sananvapaus, kokoontumisvapaus, sukupuolten välinen tasa-arvo, rotujen tasa-arvo...
• Liberalistinen etiikka ja länsimainen yhteiskunta kulkevat käsikädessä
• Sellaista oikeutta ja vapautta ei voi olla, jonka toteuttaminen vahingoittaa muita
• Liberalismissa arvot ovat ristiriitojen lähde, sillä eri ihmisillä saattaa olla eri arvot; kommunitarismissa (= yhteisöllinen ajattelu, jossa yhteisön asemaa korostetaan ennen yksilön vapauksia)
• Kun kaksi kulttuuria (esim. kristillinen perinne ja Islam) kohtaavat, syntyy tarve sovitella, jotta voitaisiin elää sovussa; eri kulttuurien jäsenet eivät voi eristäytyä toisistaan; tämä on postmodernin ajan haaste: moniarvoisuus (pluralismi)

4. Hyve-etiikka

• Hyve oli keskeinen käsite antiikin filosofiassa (esim. Platon ja Aristoteles; sekä myöhemmin Tuomas Akvinolainen)
• Hyve-etiikka = luonteenpiirre-etiikka: pohditaan sitä, millainen on hyvä ihminen
• Hyve on opittu eli hankittu luonteenpiirre , joka tekee mahdolliseksi elää hyvää elämää
• Hyve ei ole siis synnynnäinen ominaisuus. Koska hyveitä voidaan oppia, voidaan niitä myös opettaa.
• Päähyveinä on pidetty seuraavia: viisaus, oikeamielisyys, kohtuus, rohkeus ja hyväntahtoisuus; kristilliset lisäykset tähän: usko, toivo ja rakkaus
• Uudella ajalla seuraus- ja velvollisuusetiikka valtasivat alaa
• Hyötyetiikka(utilitarismi) ja liberalismi ovat hallinneet erityisesti paria viime vuosisataa
• Hyve-etiikka on noussut viime aikoina jonkin verran esiin; Hyvän elämän asemasta nykyisin puhutaan elintasosta (vrt. elämänlaatu)

Etiikan näkökulmia ja käsitteitä

• Altruismi= epäitsekkyys, pyyteettömyys
• Deskriptiivinen etiikka= kuvaileva etiikka
• Determinismi= näkemys, jonka mukaan kaikella on syynsä ja mikä tapahtuu tapahtuu välttämättä
• Egoismi= itsekkyys, itsekeskeisyys
• Emotivismi= näkemys, jonka mukaan normatiiviset (ohjeelliset) lauseet ovat subjektiivisten tunteiden, toiveiden tai asenteiden ilmauksia
• Eudaimonismi= Aristoteleen ajatuksiin pohjautuva eettinen suuntaus joka korostaa onnellisuutta, joka on järjen ja hyveen mukaista elämää
• Hedonismi= näkemys, jonka mukaan ihminen tavoittelee ja hänen tulee tavoitella viimekädessä mielihyvää tai nautintoa
• Humen giljotiini= Humen näkemys, jonka mukaan siitä mikä on ei voida päätellä sitä, mitä pitäisi olla
• Intuitionismi= suuntaus, joka korostaa sisäistä oivaltamista tai tietämistä, hyvän tunnistaminen perustuu sisäiseen tietämykseen
• Kategorinen imperatiivi= etiikan ehdoton käsky. Toimi vain sellaisen periaatteen mukaisesti, jonka voit tahtoa tulevan yleiseksi laiksi
• Kognitivismi= tietämisen korostaminen; etiikassa hyvän ja oikean pitäminen tiedollisina väitteinä ja siten tosina tai epätosina
• Liberalismi= yhteiskunta-aate, joka korostaa vapauden merkitystä ja yksilöllisten ratkaisujen oikeutta
• Metaetiikka= normatiivisen etiikan kielen käsitteiden ja teorioiden tutkimus, etiikan tietoteoria
• Moralismi= ehdoton moraalinen halu olla oikeassa ja tarkkailla muita
• Normatiivinen= ohjeita, sääntöjä ja moraalisia toimintamalleja antava (esim. pyhien kirjojen antama)
• Objektivismi= yleispätevyyden ja puolueettomuuden korostaminen
• Pluralismi= moniarvoisuus, joka perustuu etiikassa yksilöllisyyden korostamiseen
• Realismi= tosiasioita, todellisuutta vastaava; moralisten arvojen tietämisen korostaminen
• Relativismi= näkemys, joka korostaa asioiden suhteellisuutta ja kulttuurisidonnaisuutta, kieltää yleispätevän moraalin
• Skeptismi= näkemys, jonka mukaan kaikkea on epäiltävä
• Sopimusteoria= etiikassa suuntaus, jonka mukaan arvot ja normit ovat yhtesöllisiä ja sopimukseen perustuvia
• Subjektivismi= omakohtaisuuden ja yksilöllisyyden korostaminen; arvot ja normit perustuvat yksilöllisiin arvostuksiin ja kokemuksiin

Arvot ja normit

• Arvo= asia/asiaintila, jota pidetään hyvänä, arvokkaana ja toivottuna
• Itseisarvo= asia/asiaintila, jota tavoitellaan sen itsensä vuoksi. Luo pohjaa muille arvoille
• Välinearvo= asia, jota tavoitellaan välivaiheena itseisarvoon
• Normi= arvojen pohjalta nouseva käyttäytymisohje
• Sanktio= rangaistusseuraamus -> esim. seuraa normien rikkomisesta

Arvojen luokittelua

• Hedonistiset arvot= onni, mielihyvä, nautinto, ilo -> Epikuros: ihminen on mielihyvää tavoitteleva olento
• Vitaaliset arvot= terveys, kunto, elämä itsessään
• Esteettiset arvot= kauneus, taide, ylevyys, suloisuus (arvostaa kauniita asioita)
• Tiedolliset arvot= koulutus, tieto, totuus, viisaus, tiede, oppi
• Uskonnolliset arvot= usko itsessään, lähimmäisen rakkaus, toivo, pyhyys, laupeus
• Sosiaaliset arvot= ystävyys, rakkaus, vapaus, kunnia, uskollisuus
• Mahtiarvot= valta, voima, raha, rikkaus
• Oikeusarvot= oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, ihmisoikeudet

HTML-käännös (c) 1997 Timo Toivonen, Ville Laukkanen & Jussi Nikander
Alkuperäiskappaleet: Tauno Salonen, Tapiolan Lukio